Virkakorkeakoulu

Virkakorkeakoulu oon koulutus jymnaasian jälkhiin. VIrkakorkeakoulu yhistää teuriitä praktiikin kansa ja tehhään likhiisessä yhtheistyössä työelämän kansa.

Työnantajat oon aktiivit virkakorkeakoulussa niin mitä koskee suunittelua ko koulutuksitten totheuttamista. Sie kohtaat niitä luenoissa, projektissa ja sinun praktiikassa (LIA).

Koska työmarkkinan tarpheet muuttuvat aijan olhoon niin koulutuksittenki sisälöt ja suunat aikatasotethaan. Uusia alotethaan ja muut katoavat sen mukhaan ko kompetensitarve muuttuu. 

Sulle joka olet oppilas se tarkottaa ette sinun virkatieto oon aktyelli ja kysytty työelämässä ko sie olet valmis koulutuksen kansa.

Faktaa

  • Usseimat koulutukset oon ilhmaisia ja kaikki oikeuttavat opintotukheen.  
  • Sie saatat valikoittea 16 eri koulutusaluheista ja satoista eri virkasuuntauksista.
  • LIA tarkottaa ette sinua koulutethaan tosielämän tilantheessa työpaikala.
  • Virkakorkeakoulussa oon monta eri koulutusjärjestäijää (koulua) ympäri maata.
  • Yksityiset koulutusyritykset, kunnat, maakäräjät ja yniversiteetit/korkeakolut järjestävät koulutuksia.
  • Koulutuksitten yli valvoo valtio ja laatutarkastelua tekkee Virkakorkeakoulun virasto.

YH-oppilhaat saavat useasti työn varsin jälkhiin äksaamin.  

Innehållsförteckning

Kunkas se toimii?

Hakemus ja pääsy

Opintotuki ja opintomaksot

Virkasuunattua ruottinkieltä

Reälli kompetensi – valiteeraa sinun kokemuksia

Kunkas se toimii?

Usseimissa koulutuksissa Virkakorkeakoulussa piethään vuoron kutaki, teuriita ja praktiikkaa. Praktiikkaa kuttuthaan nimeltä LIA ja piethään yhelä työpaikala.

LIA-periuutina sinua koulutethaan työpaikala työnantajan ohjauksella. Se tarkottaa ette sie saat lisäkehittää sinun tietoja mitä sie olet saanu koulusta toelisessa miljöössä. Jo koulutuksen aikana sie saat työkokemusta ja träänausta virkarolhiin. Sitä paitti sie saat kontaktia työelämässä jokka hyvinki saattavat johtaa työhöön varsin äksaamin jälkhiin. LIA kuuluu koulutuksen kursiplaahniin ja siinä oon kursin päämääriä joitako sinun pittää saavuttaa. Kaikki koulutukset jokka johtavat kvalifiseerathuun virkakorkeakouluäksaahmiin ja sisältävät 400 YH-pisthettä (vastaavat kahen vuen täysaikaopintoa) elikkä enämpi, sisältävät vähhiinthääns 25 prosenttia LIA. Ota yhtheyttä koulun kansa ette saaja informasuunia kunka LIA järjestethään ja kunka suuri osa koulutusaijasta oon LIA siinä koulutuksessa jostako sie olet innostunnu.

Taso

Virkakorkeakoulu oon koulutusmuoto jymnaasian jälkhiin.

Ohjelmapittuus

Usseimat YH-koulutukset oon yhen ja kahen vuen välisen pitukaiset.

Pistesysteemi

Koulutuksitten pittuus ilmotethaan virkakorkeakoulupistheissä (YH-piste), joissako viis pistettä vastaa viikon täysiaikaopintoa. 100 pistettä vastaa puolen vuen täysiaikaopintoa, 200 pistettä oon vuen täysiaikaopintoa, 400 pistettä oon kahen vuen täysiaikaopintoa jnp.

Tapellissä sie saatat nähhä virkakorkeakoulupistheet suhtheessa pistesysteehmiin yniversiteetilä ja korkeakouluila. Huomioitte ette se oon vain koulutuksitten pittuus jokka selvitethään, ei koulutuksen vastaavaa tasoa.

Utbildningens längd Yrkeshögskolepoäng Högskolepoäng
0,5 år 100 30
1 år 200 60
2 år 400 120
3 år 600 180

Äksaami

YH-koulutus pittää olla vähhiinthääns vuen pitkä ette se saattaa johtaa äksaahmiin. Jos sinun koulutus ei joha äksaahmiin sie saatat sen siihaan saaja koulutustoistuksen.

Niitä oon kaks äksaamia virkakorkeakoulussa:

  • Virkakorkeakouluäksaami
  • Kvalifiseerattu virkakorkeakouluäksaami

Virasto virkakorkeakoulule

Virkakorkeakoulun virastolla oon päätehtävännä ette olla vastuulinen kysymyksistä jokka koskevat virkakorkeakoulua Ruottissa ja toimia ette koulutukset tyytyttävät työelämän kompetensitarvetta. Oon olemassa erityinen laki ja säätänöt jokka ohjaavat viraston ja koulutusjärjestäjitten työtä. Virasto pittää valvontaa ja hantteeraa moittimisia koulutuksissa jokka oon meän vastuualuheela. Met tarkistamma kansa koulutuksitten laatua, otama esile statistiikkaa ja seuraama ylös koulutuksitten tuloksia. 

Lue lissää Virkakorkeakoulun virastosta

Till toppen

Hakemus ja pääsy

Täälä sie saatat lukea lissää oikeutettamisen säänöistä, pääsyvaatimuksista ja kunka sie tehet ette hakea.

Ette päästä sisäle koulutuksheen virkakorkeakouhluun sie piät olletikki täyttää vaatimukset perustheelisesta oikeutettamisesta. Se tarkottaa ette sulla häätyy olla jymnaasiaäksaami elikkä vastaava.

Monessa koulutuksessa oon kansa vaatimus niin sanotuista erityisistä etutioista. Se pruukaa olla ette sulla pittää olla hyväksytyt petykit vissistä tietyistä kursista jymnaasiasta elikkä ette sulla oon vissi työelämäkokemus.

Koulut huolehtivat pääsystä

Virkakorkeakoulussa oon monta eri koulutusjärjestäijää (koulua) ja net hoitavat itte pääsyt heän koulutukshiin. Ota aina yhtheyttä suohraan koulun kansa jos sulla oon kysymyksiä hakemuksesta ja mitä vaatimuuksia oon ette päästä sisäle siiheen koulutuksheen jostako sie olet innostunnu.

Viiminen taatumi hakemukselle vaihtellee koulutuksesta koulutuksheen.

Mitäs sinun hakemus pittää sisältää?

Tarkasti mitä sinun hakemus pittää sisältää vaihtellee eri kouluitten ja koulutuksitten välissä, mutta tässä oon joitaki esimerkkiä:

  • Petykit
  • Henkilökohtanen preivi
  • Työtoistus
  • Työpruuia

Sie saat koulutusjärjestäjältä tarkkaa informasuunia mikä jällaa.

Perustheelinen oikeuttaminen

Kaikile koulutuksille jällaa ette sulla häätyy olla jymnaasiaäksaami elikkä vastaava. Säänöt oon avokätisiä ja hakioila joilako oon eri tausta ja kokemus oon maholisuus totheuttaa vaatimuksia.

Sie olet oikeutettu koulutuksheen jos sie totheutat joitaki seuraavista:

  1. Sulla oon jymnaasiaäksaami jymnaasiakoulusta elikkä kunnalisesta koulutuksesta täysile.
  2. Sulla oon ruottalainen elikkä ulkomaanlainen koulutus joka vastaa vaatimuksia 1 pistheessä.
  3. Sie asut Tanskassa, Suomessa, Iislantissa elikkä Norjassa ja sulla oon kelposuus vastaahvaan koulutuksheen.
  4. Ruottalaisen elikkä ulkomaanlaisen koulutuksen, praktisen kokemuksen elikkä jonku muun olosuhtheen kautta sulla oon etelytykset ette omaksua kolutusta.

Piste 4 oon siittä ette sie saatat tulla oikeutetuksi muila laila ko jymnaasiapetykitten kautta. Kaikila ihmisilla oon matkassa tietoa ja kompetensiä. Jokku oon saattu formellin koulutuksen kautta, esimerkiksi jymnaasia- elikkä korkeakoulukoulutuksen kautta, ja jokku oon tulheet työn, föreninkitoiminan elikkä kursitten kautta vapa-aikana. Tätä kuttuthaan reälliksi kompetensiksi.  

Koulu jossako sie halvaat oppia pittää saattaa tehhä arvioinon sinun reällistä kompetensistä. Koulu saattaa esimerkiksi tehhä eri testiä ette nähhä jos sinun tiot vastaavat jymnaasiakursia. Arviointi saattaa olla erin näkönen. Yhtä erityistä mallia kuttuthaan valiteerinkiksi.


Erityisiä etutietoja

Monet koulutukset vaativat kansa etutietoja. Nämät vaihtelevat koulutuksesta koulutuksheen. Se saattaa olla ette sie tarttet hyväksytyt petykit yhessä elikkä useassa erityisessä kursissa jymnaasiasta. Vissit koulutukset vaativat työelämäkokemusta erityisesta virka-aluheesta ette sie olet oikeutettu. Tioitten lisäksi saatethaan kansa vaatia muuta, esimerkiksi ette sulla pittää olla ajokortti.

Ota yhtheyttä koulun kansa ette sie saat tiethoon mikkä vaatimukset sillä koulutuksella oon jostako sie olet innostunnu.

Maholisuus oikeuttamisantavhaan etukoulutuksheen

Jos sie et täytä yhen koulutuksen erityisiä etutietovaatimuksia niin saattaa olla maholisuus käyä etukoulutusta joka antaa net etutiot joitako vaaithaan. Net koulutukset joissako se oon aktyelliä sie löyät rypriikin alla ”Eritysiä etukoulutuksia” sivula jossako koulutusta esitelthään.

Poikkeuksia oikeuttamisen vaatimuksista

Sulla joka et täytä formelliä vaatimuksia perustheelisesta oikeutettamisesta  ja erityisistä etutioista oon kuitenki maholisuus päästä sisäle. Koulu saattaa nimittäin tehhä poikkeuksia jos arvioihaan ette hakia tullee pystymhään klaaraahmaan koulutuksen ja olheen töissä siinä virassa johonka koulutus johtaa. Ota yhtheyttä suohraan koulun kansa ette sie saat selvää jos sitä maholisuutta oon siinä koulutuksessa jostako sie olet innostunnu.

Ruottinkielen taitoa

Jos sulla oon muu äitinkieli ko ruottinkieli, tanskankieli, fäärinkieli, iislantinkieli elikkä norjankieli sulla häätyy olla niitä taitoja ruottinkielessä joitako vaaithaan ette sie pystyt klaaraahmaan koulutusta. Se oon koulu joka päättää ja testaa jos sulla oon net tiot joitako vaaithaan.

Työmarkkina saattaa vaatia ette sulla oon erityisiä virkasuunattuja kielitaitoja. Se saattaa olla maholista ette sie oppilhaana saat koulutusta virkasuunatussa ruottinkielessä (SMY) ette sie saat semmosia kielitaitoja.

Valinta ja pääsy

Jos niitä oon useampia hakioita jokka oon oikeutetut, ko mitä oon paikkoja niin koulutuksessa tehthään valinta. Kunka se tehhään vaihtellee koulutuksesta koulutuksheen.

Valintaperustheena saattaa olla yks elikkä joku seuraavista:

  • Petykit
  • Erityinen pruui (kirjotettu testi elikkä haastattelu)
  • Entinen koulutus
  • Virkakokemus

Jos sulla oon kysymyksiä kunka valinta tehhään ja millä laila sie saatat valmistautua, niin sie saatat ottaa yhtheyttä sen koulunu kansa joka järjestää koulutusta.

Till toppen

Opintotuki ja opintomaksot

Kaikki koulutukset virkakorkeakoulussa antavat oikeuen opintotukheen CSN:istä ja kohta kaikki oon ilhmaisia.

Useassa YH-koulutuksessa se oon ilhmaista oppia, mutta niitä oon joku harva joka ottaa opintomakson. Kaikissa koulutuksissa sie häyt itte maksaa kirjalisuuesta ja muusta opintomateriaalista, aivan ko korkeakoulun koulutuksessa. Ota aina selvää kaikista maholisista maksoista ennen ko sie tehet ilmotuksen koulutuksheen.

Kaikki koulutukset antavat oikeuen opintotukheen Keskisestä opintotukilautakunnasta/Centrala studiestödsnämnden (CSN). Tämä jällaa kansa LIA-periuutina (Oppiminen työssä/Lärande i arbete) jotako tehhään työpaikala.

Ette oon oikeus ruottalaisheen opintotukheen ulkomaanlaisena kansalaisena, niin sie häyt täyttää vissiä ehtoja. Ehot oon erit riippuen minkä maan kansalainen sie olet.

Lue lissää opintotuesta Opintoaputoimikunnan (CSN) webbipaikala

Till toppen

Virkasuunattua ruottinkieltä

Työmarkkina saattaa vaatia ette sulla oon erityisiä virkasuunattuja kielitaitoja. Ette saaja semmosia kielitaitoja se saattaa olla maholisuus ette sie, joka olet oppilas, saat koulutusta virkasuunatussa ruottinkielessä (SMY).

Tarkotus virkasuunatun ruottinkielen koulutuksen kansa oon ette sie saat net kielitaijot joitako vaaithaan justhiins sille virale johonka sie koulutat itteä, Se saattaa tehhä ette sie helpomasti saat työn sinun koulutuksen jälkhiin.

Näin sie tehet

Ota yhtheyttä koulun kansa sinun tarpheesta ette saaja virkasuunattua ruottinkieltä. Se oon koulutusjärjestäjä (koulu) joka päättää jos oon etelytyksiä koulutukselle. Koulu saattaa itte pittää SMY-koulutusta elikkä palkata konsylttiä koulutusta varten.

Ko koulu tietää ette oon tarvetta ja näkkee ette oon maholista tarjota SMY:tä, se hakkee rahotusta Virkakorkeakoulun virastolta.

Till toppen

Reälli kompetensi – valiteeraa sinun kokemuksia

Jos sulla ei ole tarpheelisia petykiä elikkä toistuksia niin valiteerinki oon yks tapa ette olla oikeutettu koulutuksheen. Valiteerinki saattaa kansa olla yks tapa ette räknätä hyväksi koulutuksen osia.

Tietoa ja kompetensiä sie saatat saaja niin formellin koulutuksen (esimerkiksi jymnaasia-elikkä korkeakoulutuksen) kautta ko työn, föreninkitoiminan elikkä epäformellin koulutuksen kautta (esimerkiksi kursi vapa-aikana). Sitä koottua, toelista kompetensiä joka sulla oon kuttuthaan reälliksi kompetensiksi ja valiteerinki oon yks menetelmä ette nostaa esile sinun reälliä kompetensiä. Valiteerinki tarkottaa ette sinun tietoja ja kompetensiä kartotethaan ja arvioihaan keskustelun ja testitten kautta stryktyreeratulla laila. 

Tulla oikeutetuksi vaikka sulla ei ole petykiä

  • Jos sulla ei ole petykiä elikkä toistusta niin valiteerinki oon yks tapa toistaa ette sulla oon tarpheelisia etutietoja joitako sie olet saanu muualta. Silloin sie saatat kuitenki tulla oikeutetuksi koulutuksheen. Hae sinun koulutus täältä: yrkeshogskolan.se ja ota yhtheyttä koulutusjärjestäjän kansa ette valiteerata sinun kokemuksia.  
  • Tartteks jymnaasiakoulutusta ennen ko sie saatat jatkaa virkakorkeakoulutuksen kansa? Ota ensi siassa yhtheyttä sinun kunnan kansa ette saaja lissää informasuunia.

Räknätä hyväksi osia koulutuksesta

Vaikka sulla oon formelliä petykiä entisestä koulutuksesta niin sie saatat valiteerata sinun reälliä kompetensiä ja sillä laila sie saatat lyhentää aikaa virkakorkeakoulutusessa johonka sie olet päässy.

Lissää informasunia ja teitä eemäs

Hunteeraa ette useat eri virastot tekevät töitä valiteerinkin kansa. Hae lissää informasunia niitten tykönä:

Kouluvirasto:Swedish National Agency for Education (Skolverket)

Työnvälitys: Swedish Public Employment Service (Arbetsförmedlingen)

The Swedish Council for Higher Education (Universitets- och högskolerådet)

studera.nu

 

 

Till toppen

SDG base logo